Suolapitoisuuden määritys prinssinakista

Työmme ideana oli suodattamisen ja titrauksen avulla selvittää natriumkloridin eli ruokasuolan määrän HK:n prinssinakeista.

Tarvikkeet

• huhmar
• suodatusvälineet
• 100 ml mittapullo
• pipetti
• 100 ml erlenmeyerr
• byretti
• magneettisekoittaja
• lämpölevy
• hopeanitraattiliuos
• kaliumkromaattiliuos

Ensin sekoitimme prinssinakin huhmareessa ja punnitsimme sitä 5,0704g. Nakkimurska kaadettiin 50 ml:aan kiehuvaan veteen tarkoituksena uuttaa nakkimurskasta suola. Suodatimme uutteen ja huuhtelimme vielä buhnersuppilon dekantterilasin kautta. Suodatuksen jälkeen liuos laimennettiin 100 ml:an mittapulloon ja sekoitettiin. Seuraavassa vaiheessa aloitimme titrauksen, eli otimme näytettämme 10 ml ja laitoimme sen erlenmeyeriin ja perään magneettisekoittajan ja muutaman tipan kaliumkromaattia, jotta liuos saa väriä. Lopuksi valutimme byretin kautta hopeanitraattiliuosta niin kauan kunnes liuos vaihtoi värinsä oranssiksi.

Raudan suojaaminen

 
Työn tarkoitus on osoittaa kuinka epäjalommalla metallilla voidaan estää raudan ruostumista ja tätä epäjalompaa metallia kutsutaan uhrimetalliksi.
     Ensimmäiseksi hiotaan kolme terästankoa hiekkapaperilla kiiltäväksi. Ensimmäinen terästanko laitetaan yksinään dekantterilasiin ja vettä 50ml, toiseen lasiin laitetaan samat 50ml vettä ja terästanko, jonka ympärille kiedotaan kuparinauha, viimeiseen lasiin edelleen 50ml vettä ja terästanko, jonka ympärille kiedotaan magnesiumnauha.


Kahden päivän kuluttua
Ensimmäisessä dekantterilasissa ollut terästanko oli ruostunut aivan odotetulla tavalla. Toisessa dekantterilasissa ollut terästanko oli ruostunut vieläkin enemmän kuin ensimmäinen tanko, koska tähän oli kiedottu kuparilankaa ympärille. Tämä ilmiö johtuu siitä, että kupari on jalompaa ja tällöin kupari pelkistyy ja teräs hapettuu eli ruostuu kuparinkin edestä. Viimeisen terästangon ympäri ollut magnesiumnauha oli hapettunut kokonaan pois, koska magnesium on taas epäjalompi kuin terästanko. Vii9meisessä lasissa magnesiumnauha käyttäytyi uhrimetallin tavoin.

Raudan ruostuminen

Raudan ruostuminen
Raudan ruostumistehtävässä valitsimme kolme koeputkea ja koeputkitelineen. Jokaiseen koeputkeen laitoimme hiekkapaperilla kiiltäväksi hiotut terästangonpätkät. Ensimmäiseen putkeen tuli 5 ml tavallista kraanavettä, toiseen putkeen 5 ml kraanavettä, josta poistimme veteen liuenneen hapen kuplittamalla typpikaasulla noin minuutin ajan kuten kuvassa oikealla. Kuplituksen jälkeen koeputkeen veden pinnalle laitoimme parafiiniöljyä, jotta happi ei enään liukene veteen. Kolmanteen putkeen laitoimme vain kuivattamiseksi kidevedetöntä kalsiumkloridia (CaCl2).

Ensimmäinen kuva on otettu tiistaina 15.1 ja seuraava kuva kaksi päivää myöhemmin 18.1. Ensimmäiseen koeputkeen oli ilmestynyt selkeästi ruostetta pohjalle odotetusti, kun taas toisen ja viimeisen koeputken terästangoille ei tapahtunut mitään.

Paperikromatografia

Tänään kokeilimme kromatografiaa karkeasti paperin avulla. Tehtävänä oli selvittää, mikä neljästä tusseista vastasi omaa tuntematonta tussimerkintää. Koe toimii niin, että paperin alareunaan oli laitettu neljä tussimerkintää ja paperin alareunan kastuttua neste nousee paperia pitkin ylöspäin kapillaarivoimien vetämänä. Tällöin neste erottaa tussin sisältämät aineet toisistaan.